MANDALAY

Viimeinen ilta Mandalayssa ja Myanmarissa menossa. Maa on kovaa vauhtia menossa Vietnamin suuntaan. Liikenne on vielä siedettävää, mutta pari vuotta talouskasvua, niin eiköhän siitäkin saada samanlainen sumppu kuin muuallakin Aasiassa. Sotilasjohdosta ei näy mitään merkkejä kaupunkikuvassa eikä sotilaitakaan ole missään. Ihmiset ovat todella iloisia ja hymyileviä ja haluavat kovasti harjoitella englantia.

Itse kaupunki on uusi sillä 70 vuotta sitten kaupunki pommitettiin maan tasalle ja nyt se on ruutukaava-arkkitehtuuriin tehty uusi kaupunki. Lähellä on kuitenkin kolme entistä pääkaupunkia, jonne oli helppo tehdä päiväretkiä. Lähellä on myös U Bean silta, joka on maailman pisin teak puusta tehty silta (onkohan muita puulaatuja koskaan laskettu ;) auringonlaskut sillalla oli ihan maailmanluokan näkymiä. Sen verran hienoja että kävin kahdesti.

Täällä olisi ehkä lyhyempikin aika riittänyt, mutta eipähän ollut kiire mihinkään. Tuli hankittua myös tähän mennessä eksoottisin matkamuisto eli syötävää kultaa. Täällä on kullanhakkaajia, jotka tekevät pienistä kultahipuista seitinohuita kultalehtiä, joita käytetään esineiden kultaamisessa. MaykamuistoKaupassa oli myös jossain liemessä oleva kultahippuja, jotka kuulemma vähän otettuna parantavat terveyttä. Sopiva matkamuisto kultataalerin hallituksen puheenjohtajalle.

Huomenna matkapäivä eli Bangkokin kautta kuala lumpuriin ja siellä yötä lentokenttähotellissa. Perjantaiaamuna sitten seuraavaan matkakohteeseen eli Borneolle ja Kuchingin kaupunkiin. Siellä saattaakin tulla ensimmäisen kerran matkalla vettä niskaan sillä ainakin Kuchingissa on vielä helmikuussa sadekausi.